Salibandykautta 2020-21 piinasi kaikkien yhteinen vihollinen, koronavirus. Pandemian toinen aalto vyöryi maahan lokakuussa, tartunnat lisääntyivät ja valtiovalta iski rajoitukset päälle. Ne haittasivat ihmisten välistä kanssakäymistä. Salibandykin sai tästä osansa ja sarjatoiminta meni eri puolilla maata joko kokonaan tai osittain säppiin. Yleisöä ei päästetty katsomoihin marraskuusta lähtien. Välillä sai pelata, välillä ei. Kaikkien elämää leimasi suuri epätietoisuus.
Keväällä koronatilanne helpottui maakunnassa siinä määrin, että pelejä päästiin jatkamaan, mutta rikki mennyttä ei enää voitu korjata. Alemmat aikuissarjat eivät enää heränneet henkiin ja juniorisarjoja räätälöitiin uudelleen. Ne pelit, mitkä liitto pystyi vielä järjestämään, olivat vailla suurempaa merkitystä. Sijoituksia ei laskettu ja aluemestaruusmitalit jäivät kaikissa sarjoissa jakamatta. Nyt jo toista kevättä peräkkäin.
Konnien toimintaa koronavirus häiritsi muita alueen seuroja vähemmän. Koska Qmax Arenassa sijaitseva konnaluola on yksityisessä omistuksessa, se oli auki ja vapaassa käytössä koko ajan. Juniorijoukkueet saivat harjoitella normaalisti, vaikka liiton sarjapeleissä vietettiin taukoa pitkät pätkät. Aikuisjoukkueet toimivat tapauskohtaisesti. Naiset harjoittelivat lähes keskeytyksettä, samoin teki miesten edustusjoukkue, mutta muiden miesryhmien toiminta vaipui horrokseen koronan tai muiden syiden vuoksi.
Miesten edustusjoukkueen tavoite kaudella 2020-21 oli nousu Suomisarjaan. Päämäärä toteutui, joskin takaoven kautta. Joukkue ehti pelata kakkosdivisioonassa kahdeksan peliä – joista voitti kuudesti – ennen kuin sarja asetettiin lopulliseen pakkolepoon. Konnilla oli oman lohkonsa toiseksi paras pistekeskiarvo. Koska paras, SB Amerikaarto, kieltäytyi kutsusta ylemmälle tasolle, sitä tarjottiin seuraavaksi Konnille. Sarjapaikka otettiin vastaan pienen tuumaustauon jälkeen. Joukkuetta rakennetaan parhaillaan Suomisarjakelpoiseksi.
Konnien naisilla pelejä ei ollut yhtään liikaa. Edustusjoukkue pelasi kakkosdivisioonassa kuusi peliä. Voitti yhden, pelasi kerran tasan ja hävisi loput. Kolmosdivarissa ensimmäistä kertaa esiintynyt kakkosjoukkue voitti viidestä pelaamastaan ottelusta yhden. Kummassakaan sarjassa ei jaettu nousupaikkoja tai harmiteltu putoamisella.
Junioreissa Konnat edustivat seuraansa tyylikkäästi. Seuran sarjajoukkueet ottivat osaa Salibandyliiton D- ja E-ikäluokkiin. Niissä kaikki neljä joukkuetta selviytyivät ylempiin jatkosarjoihin, mitä voidaan pitää kokonaisuutena erinomaisena saavutuksena. On suuri harmi, että sarjat jäivät kesken. Kun ne taukosivat, Konnat komeili kaikissa kolmessa ikäluokassa (D08, E09 ja E10) sarjataulukon kakkossijalla.
Nuoremmissa junioreissa Konnat toimii tapansa mukaisesti aktiivisesti, vaikka ei osallistukaan vielä liiton järjestämään toimintaan. 2011-syntyneet treenasivat silmät kiiluen ja katse suunnattuna tulevaan syksyyn, jolloin liiton pelit kutsuvat. 2012- ja 2013-syntyneet harjoittelivat yhdessä yhdistelmäjoukkueen siipien suojassa. Eri ikäisistä koostunut tyttöryhmä tutustui salibandyn saloihin sunnuntaisin. Kahdesti viikossa kokoontunut salibandykerho (2014-16 -syntyneille) houkutteli kauden aikana liki 50 lasta lajin pariin.
Sekakonnat ja erityisliikuntaryhmä MyKonnat täydensivät seuran tarjoaman monipuolisen paketin, jossa vaikutti 15 joukkuetta ja ryhmää. Kun pelaajat ja joukkueiden toimihenkilöt lasketaan lukuun, oli seurassa vajaat 400 aktiivista toimijaa.
Suomen Salibandyliittoon kuuluu yli 700 jäsenseuraa. Konnat on 174 rekisteröidyllä lisenssipelaajallaan Suomen 73. suurin. Kasvu on ollut rivakkaa, sillä tänä kesänä seura täyttää vasta kuusi vuotta.
